Eduard Ahrensin kielioppi ja suomalaiset

Turun Akatemian professori H. G. Porthan edisti Suomessa 1800-luvun taitteessa monipuolisesti tutkimusta ja oli kiinnostunut sekä suomen kielestä että sukukielistämme. Hänen mukaansa kielten tuntemuksen kannalta olivat tärkeitä kieliopit, ja hän kaipasi virosta kielioppia, joka vastaisi paremmin kielen rakennetta kuin siihen mennessä julkaistut, latinan kieliopin mallia noudattaneet teokset. Vihdoin 1843 ilmestyi Kuusalun pastorin Eduard Ahrensin laatima saksankielinen viron kielioppi, jonka esikuvana oli käytetty kieltä tyydyttävämmin kuvaavaa suomen kielioppia. Luonteeltaan teos oli kontrastiivinen. Ahrens ajoi voimakkaasti viron oikeinkirjoituksen uudistamista suomen mukaiseksi. Elias Lönnrot teki 1844 puolivuotiseksi venyneen tutkimusmatkan Viroon. Hän tutustui Ahrensiin ja keskusteli tämän kanssa kieliopin ja ortografian kysymyksistä. Lönnrot pyrki Tartossa oleskellessaan vaikuttamaan osaltaan Viron Oppineiden Seuran jäseniin oikeinkirjoituksen uudistamista puoltaen. Hänen tarkoituksenaan oli myöhemmin hyödyntää Ahrensin kielioppia ja Virossa omaksumaansa hyvää kielitaitoa vertailevan suomen, viron, saamen ja vepsän kieliopin laatimisessa. Hän lähetti Suomeen matkakirjeissään runsaasti havaintoja suomen ja viron suhteista. Syksyllä 1854 Virossa vieraili muutaman kuukauden ajan August Ahlqvist, joka oli toistuvasti korostanut kieliopin merkitystä. Hän suhtautui kuitenkin Ahrensin kielioppiin varsin kielteisesti ja piti sitä sekavana sekä huonosti oppikirjaksi sopivana. Myönteistä oli vain Ahrensin pyrkimys ortografian uudistamiseen. Ahlqvist teki kuitenkin Suomessa merkittävän työn viron kielen opetuksen ja tutkimuksen edistämiseksi, ja hänen ansiostaan koheni alan oppikirjatilanne huomattavasti. Vuonna 1872 ilmestyi Julius Krohnin laatima Wiron Kielioppi Suomalaisille, ensimmäinen laatuaan. Krohn käytti sitä kirjoittaessaan tärkeimpinä lähteinään Ahrensin kielioppia, mistä sai Ahlqvistin tekemässä arvostelussa moitteita, ja Wiedemannin virolais-saksalaista sanakirjaa. – Voidaan sanoa, että Ahrensin kielioppi vaikutti Suomessa epäsuorasti, Krohnin teoksen välityksellä, vielä vuosikymmeniä ilmestymisensä jälkeen kuvaan viron kielen luonteesta ja rakenteesta.