Hoitotyön opettajien pedagogisen asiantuntijuuden transformaatio kokonaisvaltaisessa opetussuunnitelmauudistuksessa : 10 vuoden seurantatutkimus ; Transforming the pedagogical expertise of care teachers in a comprehensive curriculum reform: 10-year follow-up study

Syksyllä 2002 Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa pantiin täytäntöön erääseen Problem Based Learning (PBL, suom. ongelmaperustainen oppiminen) sovellukseen pohjautuva kokonaisvaltainen opetussuunnitelman uudistus. PBL opetusta ohjaavana menetelmänä on levinnyt 1960-luvulta maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Menetelmästä on satoja versioita, joille yhteistä on aktiivisen oppimisen idea. PBL-viitekehyksessä on julkaistu tuhansia tutkimuksia 50–60 vuoden aikana, mutta harvoin opettajien näkökulmasta tai pitkittäistutkimuksena. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu PBL-menetelmää sinänsä, vaan se toimi tapahtumien taustoittajana. Tutkimustehtävänä oli kuvata hoitotyön opettajien pedagogisen asiantuntijuuden transformaatiota heidän kertomanaan kokonaisvaltaisessa opetussuunnitelman uudistusprosessissa 10 vuoden seurantajaksolla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää hoitotyön opettajien asiantuntijuuden, erityisesti pedagogisen asiantuntijuuden tutkimusta. Tutkimusasetelmaa voidaan pitää eräänlaisena ”akvaariona” tai laboratoriona. Kaikkien opettajien oli alussa pakko käyttää samaa ongelmaperustaisen oppimisen sovellusta samalla tavalla, samassa ”tahdissa”, jopa opiskelijoiden tuottamien ”ratkaisujen” malli oli ennalta annettu. Vain opiskelijat vaihtuivat. Tutkimuksen tiedonantajina olivat 19 hoitotyön opettajaa. Aineisto kerättiin kahdessa eri haastattelukohortissa. Pienryhmähaastatteluja oli kolme 10 vuoden aikana molemmille kohortille. Kahden ensimmäisen haastattelun tarkoitus liittyi opettajien työhyvinvointiin. Kerätty aineisto luettiin tätä tutkimusta varten uudesta näkökulmasta ja siihen lisättiin kolmas haastattelu. Aineiston analyysia ohjasi narratiivinen lukutapa. Aineisto analysoitiin kolmessa tasossa, joista ensimmäinen oli narratiivien analyysi, ja kaksi seuraavaa tasoa narratiivista analyysia; Greimasin aktanttianalyysi ja analyysi positiointikehikon avulla. Tutkimuksen metodologisia valintoja ohjasi kriittisen realismin ontologian ja sosiaalisen epistemologian yhdistäminen. Tulosten mukaan keskeinen . ...