1990-luvun omakotitalon talotekniikan päivitys 2020-luvulle
In: URN:NBN:fi:amk-202104225465; (2021)
unknown
Zugriff:
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää 20–30 vuotta vanhan omakotitalon talotekniikan päivittämistä vastaamaan nykyaikaisia tarpeita ja antaa lukijalle käsitys suomalaisesta pientaloasumisesta. Työssä tarkasteltiin tapoja vaikuttaa pientalon energiankulutukseen parantamalla ilmanvaihtoa, lämmitystä, sekä rakenteita. Tarkoituksena oli myös tarjota omakotitalossa asuvalle tukea mahdollisten korjaushankkeiden suunnitteluun ja aikataulutukseen hyödyntämällä suunnitelmallista talokirjan ylläpitoa. Tarkasteltavina kohteina tässä työssä käytettiin kahta erilaista 90-luvun omakotitaloa. Talo A on esimerkki yksilöllisestä arkkitehdin suunnittelemasta rakennuksesta, jossa jo alusta saakka panostettiin kestäviin ratkaisuihin. Talo B taas edustaa hyvin tyypillistä puurunkoista elementtitaloa, joka täytti aikansa määräykset, mutta jossa kaikesta huokuu kustannustehokkuus. Tarkasteltaviin kohteisiin tehtiin laskelmat vuotuisesta energiantarpeesta sekä vertailtiin erilaisia energiatehokkuuden parantamistapoja. Muutosten kannattavuutta arvioitiin käyttämällä kaupallista energiatehokkuuslaskenta ohjelmaa sekä omaa kassavirran nykyarvomenetelmään pohjaavaa Excel-laskentaa. Suurin osa tämän työn laskelmista ja parannusehdotuksista keskittyy talo B:n tilanteen parantamiseen. Olennaisina tuloksina selvisi, että parhaiten olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan keskittymällä lämmityksen ja ilmanvaihdon parantamiseen. Rakenteellisten muutosten takaisinmaksuaika osoittautui todella pitkäksi. Esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtoa on vaikea perustella pelkällä energiatehokkuudella tai kannattavuuslaskelmalla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa, kun talo B:n hakema ELY-keskuksen tukipäätös öljylämmityksestä luopumiseksi saadaan ja päästään tekemään lopullisia päätöksiä lämmitysmuodon vaihtamisesta. Insinöörityössä kohteeseen B tehtyjen Talokirjan ja PTS:n laatiminen auttaa myös varmasti uusien hankkeiden suunnittelussa ja budjetoinnissa. Kun suunniteltujen toimenpiteiden kokonaisvaikutukset ymmärretään paremmin, on helpompi myös priorisoida tulevia toimenpiteitä. Vaikka kiinteistön huolto- ja korjaussuunnitelmat ovat yleensä lähtökohdiltaan teknistaloudellisia, niin muutoksia suunniteltaessa tulisi aina huomioida myös toimenpiteiden vaikutus asumismukavuuteen. Omakotitalon tehtävänä on kuitenkin olla koti.
Titel: |
1990-luvun omakotitalon talotekniikan päivitys 2020-luvulle
|
---|---|
Autor/in / Beteiligte Person: | Kaalikoski, Mika |
Link: | |
Quelle: | URN:NBN:fi:amk-202104225465; (2021) |
Veröffentlichung: | 2021 |
Medientyp: | unknown |
Schlagwort: |
|
Sonstiges: |
|