”Du ska sen inte tro att kaverina har glömt” – Språkväxlingen mellan finska och svenska i Kjell Westös novell Melba, Mallinen och jag

Tutkimuksessani tarkastelen sitä, kuinka suomalaisuus ja ruotsalaisuus sekä suomen ja ruotsin kieli kohtaavat Kjell Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä. Novelli on julkaistu vuonna 1992 osana Westön novellikokoelmaa Tapaus Bruus ja muita kertomuksia. Novelli on lähes satasivuinen ja se kertoo nuoren pojan kasvutarinan sijoittuen Helsinkiin, Munkkiniemiä muistuttavaan lähiöön 1970-luvulla. Novelli on kiinnostava tutkielmani kannalta, sillä siinä esiintyvien henkilöiden erilaiset taustat paljastuvat kielen piirteiden kautta, ja novellista voi havaita, kuinka suuria eroavaisuuksia ihmisten välillä on. Analysoidakseni suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden kohtaamista novellissa käytän apunani Erikssonin ja Haapamäen vuonna 2011 luomaa mallia, joka jaottelee kielenvaihtotilanteet latentteihin (piileviin) ja manifesteihin (ilmeisiin) kielivaihtoihin. Jaottelen tutkimuksessani Westön novellissa esiintyvät kielivaihdokset tämän mallin mukaan. Tarkastelen myös sitä, minkälaisia motiiveja kaunokirjallisessa teoksessa löytyy kielenvaihdosten tekemiselle. Aihe koskettaa läheltä myös usein puhuttuun kieleen liitettyä koodinvaihtoa, vaikkakaan se ei suoraan ole tutkimukseni aihe. Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä esiintyy paljon kielenvaihdoksia suomen ja ruotsin välillä. Piilevää kielenvaihtoa ruotsista suomeen edustavat novellissa esimerkiksi henkilö- ja paikannimet sekä suomenruotsalaiset murre- ja slangisanat. Tällaiset sanat ja kielenvaihdokset voivat olla jokseenkin ymmärrettäviä lukijalle, joka ei ymmärrä suomea. Sitä vastoin novellissa esiintyy paljon myös ilmeistä kielenvaihtoa, esimerkiksi laululyriikkaa ja runoja, jotka on käännetty lukijoille, joilla eivät ymmärrä suomea. Kielivaihdoksiin on eroteltavissa erilaisia syitä, mainittakoon esimerkkinä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden ilmentäminen. Kielenvaihdosten taustalla voi myös ajatella olevan tarkoitus normalisoida monikielisyyttä myös kirjallisessa muodossa, sillä kirjallisissa teoksissa kielenvaihdosten on perinteisesti katsottu rikkovan ”hyvän” ...