Типология дискурсов ядерного сдерживания в журнале «Военная мысль» (2018–2022) ; Tipologija diskursov jadernogo sderživanija v žurnale ”Vojennaja mysl’” (2018–2022) ; Ydinasepelotediskurssien typologia Vojennaja mysl’ -aikakauslehdessä (vuosina 2018-2022)

Ydinaseista ja ydinsodasta on tullut osa jokapäiväistä keskustelua Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Tähän päivään saakka ydinsota on kuitenkin jäänyt teorian tasolle, eikä ydinaseita ole käytetty taistelutilanteessa vuoden 1945 jälkeen. Siitä huolimatta ydinaseet ovat voimapolitiikan välineitä, ja tätä politiikkaa tehdään ennen kaikkea sanoin. Ydinaseiden käytöllä uhkaaminen ja pidäkkeen luominen muiden valtioiden ydinaseiden käytölle ovat diskursiivisia keinoja ydinasevallan aseman parantamiselle osana kansainvälistä yhteisöä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nyky-Venäjän ydinasepidäkediskursseja. Tutkielmassa perehdytään ydinasepidäkettä ja -strategiaa tutkivien sotilaspoliittisten artikkelien diskursseihin ja retoriikkaan. Tutkielman tutkimusmateriaaliksi on valittu kuusi ”Vojennaja mysl”-aikakauslehdessä julkaistua artikkelia. ”Vojennaja mysl” on Venäjän puolustusministeriön keskeisin sotilaspoliittinen ja sotilasteoreettinen julkaisu, jossa upseerit, tutkijat ja asiantuntijat analysoivat sotilaspoliittisia kysymyksiä muun muassa geopoliittisesta näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä pyritään määrittelemään artikkeleiden keskeiset diskurssit vertaamalla niiden sisältöä Vladimir Putinin vuoden 2018 linjapuheeseen, jossa ilmoitettiin Venäjän strategisen aseistuksen uudistamisesta ja Venäjän uudesta ydinpidäkestrategiasta. Tutkielman tavoite on osoittaa artikkeleiden diskurssien ja Putinin linjapuheen väliset samankaltaisuudet ja eroavuudet, tarkastella diskurssien kehittymistä valittuna ajanjaksona, sekä arvioida diskurssien retorisia keinoja. Tutkielmassa pyritään muodostamaan käsitys hegemonisista ydinasepidäkediskursseista nyky-Venäjällä analysoimaan niitä diskursiivisretorisia keinoja, joiden avulla Venäjän ydinasevaltion identiteetti konstruoidaan ydinasepidäkekeskustelussa. Tutkielmassa sovelletaan Norman Fairclough’n kriittistä diskurssianalyysia. Analyysin syventämiseksi tutkielmassa käytetään diskurssiteorian lisäksi myös puheteko- ja puhegenreteorioita. Koska ydinasepidäkediskurssi ...