Suomessa tehtyjen öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteiden menetelmät ja kunnostusten alueellinen jakaantuminen vuosina 2010-2022
In: Jyväskylän Yliopisto; URN:NBN:fi:amk-202304115004; (2023)
Hochschulschrift
Zugriff:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen tasolla tehtyjen öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteiden menetelmiä, kunnostusten alueellista jakaantumista sekä kemiallisen in situ -kunnostuksen käyttöä Suomessa, käytön määriä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä. Tutkimuksen kirjallisessa osuudessa tutustuttiin yleisesti pilaantuneen maaperän kunnostukseen, nykyiseen lainsäädäntöön sekä kemiallisen kunnostuksen nykymenetelmiin käytännön tasolla Suomessa. Tutkimuksellisessa osassa selvitettiin Suomessa tehtävien pilaantuneen maaperän kunnostusten eri menetelmiä, niiden jakautumista eri menetelmien välillä painottuen kemialliseen kunnostukseen sekä millaisia jälkimonitorointeja kemiallisessa kunnostuksessa on varsinaisten kunnostustoimenpiteiden päätyttyä. Lopuksi arvioitiin mistä vallitseva nykytila voisi johtua. Aineistona käytettiin alueellisten ELY-keskuksien julkisista tietolähteistä löytyviä PIMA-päätöksiä pois lukien Turun ja Helsingin kaupungin ympäristötoimen tekemät päätökset, sekä Ahvenanmaan maakunnan päätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että Suomen tasolla massanvaihdolla kunnostetaan kaikista kunnostettavista kohteista tai alueista (2 499 kohdetta tai aluetta, pois lukien Helsinki ja Turku), hieman alle 96 % kaikista kohteista. Kemiallista kunnostusmenetelmää käytetään kunnostettavissa kohteissa ainoana tai toisen menetelmän rinnalla vain 0,7 %:ssa kaikista kunnostuskohteista (27 %:ssa in situ -menetelmiä). Erilaiset in situ -kunnostusmenetelmät olivat hieman yleisempiä pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapin ELY-keskuksen alueella. Massanvaihdon suosiota Suomessa puoltaa sen helppous, sillä kunnostustoimenpiteet ovat pääsääntöisesti suoraviivaisia ja massa toimitetaan sellaisenaan pois jäteaseman käsiteltäväksi, lisäksi massanvaihdossa ei tyypillisesti ole jälkiseurantavelvoitetta, vaan massan poisviennin jälkeen maaperä voidaan todeta puhtaaksi kunnostetuilta osin.
Titel: |
Suomessa tehtyjen öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteiden menetelmät ja kunnostusten alueellinen jakaantuminen vuosina 2010-2022
|
---|---|
Autor/in / Beteiligte Person: | Forsell, Katja |
Link: | |
Quelle: | Jyväskylän Yliopisto; URN:NBN:fi:amk-202304115004; (2023) |
Veröffentlichung: | 2023 |
Medientyp: | Hochschulschrift |
Schlagwort: |
|
Sonstiges: |
|