Sosiaalinen media kuntajohtamisen välineenä: Tarkastelussa vuorovaikutteinen hallinto

Tutkimuksessa tutkittiin sosiaalista mediaa kuntajohtamisen välineenä. Tutkimuksen päätavoitteena oli saada selville, kuinka suomalaiset kunnanjohtajat käyttävät sosiaalista mediaa johtamisen välineenä. Tähtäimenä oli tulosten kautta tarjota selkeitä keinoja suomalaisille kunnille hyödyntää sosiaalista mediaa johtamisessa sekä siihen liittyvillä osa-alueilla. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin vuorovaikutteista hallintoa. Tutkimuksen aineistonkeruuvaihe toteutettiin kahdessa vaiheessa, jossa ensimmäisessä haastateltiin kunnanjohtajia. Tavoitteena tällä oli luoda esiymmärrys aihepiiriin liittyen. Toisessa vaiheessa havainnoitiin erilaisissa sosiaalisen median kanavissa tavoista ja aihealueista, joista kunnanjohtajat somettavat. Tulokseksi aineiston analysointivaiheen jälkeen saatiin se, että kunnanjohtajat eivät käytä sosiaalista mediaa johtamisvälineenä, vaan pääasiallisesti yksisuuntaiseen tiedottamiseen, markkinointiin sekä palautteen keräämiseen. Vuorovaikutteisen hallinnon lähtökohdin tarkastellessa ongelmia kunnanjohtajien sosiaalisen median toiminnassa ilmeni erityisesti osallistamisen todellisen toteutumisen kohdalla. Vuorovaikutuksen kaksisuuntaisuus toteutui kunnanjohtajien sosiaalisen median käytössä pääasiassa henkilöiden kohdalla, jotka olivat jo valmiiksi kiinnostuneita tai enemmän perehtyneitä yhteiskunnallisiin asioihin. Tämänlaisia olivat toiset kunnanjohtajat, kunnan hallinnon työntekijät sekä kunnassa asuvat korkeakoulutetut. Tavallisten kuntalaisten keskuudessa kunnanjohtajien sosiaalisen median käytön ei havaittu saavan aikaan vastavuoroista vuorovaikutusta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat tutkijoiden aikaisempia näkemyksiä liittyen sosiaalisen median mahdollisuuksiin sekä ongelmakohtiin vuorovaikutteisessa hallinnossa. Kaikkein omimmillaan sosiaalinen media vaikuttaa olevan kuntajohtamisen toimintakentässä silloin, kun halutaan avata päätöksenteon taustoja sekä kertoa näistä prosesseista tarkemmin. Tutkimuksen lopuksi tultiin johtopäätökseen, että sosiaalinen media voi toimia kunnissa parhaimmillaan johtamisvälineen sijaan tehokkaana kontaktikanavana kunnanjohtajan, kuntalaisten sekä muiden kunnasta kiinnostuneiden yksilöiden välillä.