Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. 2. korjattu painos
In: Maa- ja elintarviketalous; 951-729-942-7; URN:ISBN:951-729-943-5; 951-729-943-5; (2005)
report
Zugriff:
Päivitys ensimmäiseen verkkoversioon. ISBN 951-729-654-1 ; Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, jota on viljelty rehuksi. Tässä julkaisussa kuvataan ruokohelven viljely- ja korjuutekniikka energian tuotantoa varten. Ruokohelpi kylvetään puhtaana kasvustona Etelä-Suomessa viimeistään kesäkuun viimeisellä viikolla, pohjoisempana aikaisemmin. Typpilannoitukseksi kylvön yhteydessä riittää 40-60 kg/ha ja satovuosina 60-90 kg/ha maalajista ja sijainnista riippuen. Fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään maan viljavuusanalyysin perusteella. Länsi- Suomessa parhaiten menestyvät lajikkeet Palaton, Lara, Vantage ja Venture, Pohjois- Suomessa lisäksi Barphal 050 -lajike. Kun ruokohelven biomassa korjataan keväällä kuloheinänä, kylvöjen väli voi olla yli 10 vuotta. Ensimmäisen satovuoden jälkeen biologinen kuiva-ainesato on 6-8 t/ha. Mahdolliset korjuutappiot pienentävät satoa. Ruokohelpi niitetään aikaisin keväällä matalaan sänkeen ja paalataan mahdollisimman tiukkoihin pyörö- tai suurkanttipaaleihin. Paalit kuljetetaan aumalle erillisellä traktorilla/kuormaajalla tai traktori-perävaunu -yhdistelmällä. Paalausta tehostetaan leveän niittokoneen tekemällä karholla. Paalit säilyvät pilaantumatta, kun ne varastoidaan aumaan ja peitetään. Ruokohelpi voidaan korjata suoraan silpuksi irtokorjuumenetelmää käyttäen. Viljelyn lopettamisen jälkeen ruokohelpikasvusto hävitetään glyfosaatilla ja kynnetään syksyllä. Kahtena seuraavana vuonna viljellään kevätviljaa. Ruokohelven siemensato vaihtelee riippuen kasvuston iästä. Siementuotantokokeissa ensimmäisinä vuosina satoa saatiin enimmillään noin 300 kg/ha. Neljän vuoden keskimääräinen siemensato oli noin 100 kg/ha. Siemensadon paras korjuuaika on 15 päivää kukinnan päättymisestä. Keväällä korjattu ruokohelpi soveltuu seospolttoon sekoitettuna turpeeseen, hakkeeseen tai kuoren ja purun seokseen. Konekustannukset lannoitteiden ohella ovat merkittävimmät kustannuserät ruokohelven viljelyssä. Jos ruokohelven energiasisältö hinnoitellaan energiaturpeen mukaan, ruokohelpi pärjää hyvin ...
| Titel: |
Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. 2. korjattu painos
|
|---|---|
| Autor/in / Beteiligte Person: | Pahkala, Katri ; Isolahti, Mika ; Partala, Anneli ; Suokannas, Antti ; Kirkkari, Anna-Maija ; Peltonen, Mika ; Sahramaa, Mia ; Lindh, Tuulikki ; Paappanen, Teuvo ; Kallio, Esa ; Flyktman, Martti ; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinviljely ja biotekniikka, KAS ; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / ATU Alueellinen yksikkö / Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, PPO ; Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / TEK Maatalousteknologian tutkimus (Vakola) / Maatalousteknologia, MAT ; Työtehoseura ; Prosessit, VTT ; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ; MTT |
| Link: | |
| Quelle: | Maa- ja elintarviketalous; 951-729-942-7; URN:ISBN:951-729-943-5; 951-729-943-5; (2005) |
| Veröffentlichung: | MTT ; fi ; Jokioinen, 2005 |
| Medientyp: | report |
| ISBN: | 978-951-729-942-8 (print) ; 978-951-729-943-5 (print) ; 951-729-942-7 (print) ; 951-729-943-5 (print) |
| ISSN: | 1458-5073 (print) ; 1458-5081 (print) |
| Schlagwort: |
|
| Sonstiges: |
|