Analyse der Formensprache in Comicroman Kinderland von Markus Witzel alias Mawil

Sarjakuvan suurmaat Yhdysvallat, Ranska, Belgia ja Japani ovat eittämättä tämän taidemuodon kehityksessä Saksaa vielä paljon edellä. Viimeistään vuosituhannen vaihteesta lähtien kuitenkin myös Saksassa on kasvanut uusia sarjakuvantekijäpolvia. Teosten määrä ja aihealueet ovat yhä laajentuneet. Graphic Noveliksi kutsuttu sarjakuvakirjan muoto on vakiintunut sielläkin vakavasti otettavaksi kerronnan muodoksi. Sarjakuvaa tutkitaan Saksassa enemmän kuin koskaan ennen. Sarjakuvatutkimusta leimaa sielläkin edelleen monialaisuus ja monien tutkimusperinteiden kirjo. Tutkielmassa analysoidaan Itä-Berliinissä 1976 syntyneen Markus ”Mawil” Witzelin ensimmäistä pitkää Graphic Novel -muotoista sarjakuvateosta Kinderland, joka on voittanut ilmestymisvuotenaan 2014 parhaan saksankielisen sarjakuvan Max & Moritz -palkinnon. Teos on tekijänsä kokonaistaideteos, osittain omaelämäkerrallinen kuvaus syksystä 1989 ja Berliinin muurin murtumisesta 7.-luokkalaisen eli noin 13-vuotiaan koulupojan silmin. Berliinin muurin murtumisesta alkanut prosessi johti lopulta Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) päättymiseen ja Saksojen yhdistymiseen. Tämä historiallista käännekohtaa, joka lopetti kylmän sodan ja hävitti kartalta kokonaisen valtion äärimmäisen nopeasti, kutsutaan nimellä Wendezeit. Osana muistelu-, suru- ja identiteetin uudelleenarvioimistyötä, jota entisen Saksan demokraattisen tasavallan asukkaat ovat joutuneet jälkikäteen tekemään Saksojen yhdistymisen tapahduttua niin nopeasti, on syntynyt myös ilmiö nimeltä ostalgia, joka on sulautuma sanoista itä (Ost) ja nostalgia. Teosta peilataan tähänkin ilmiöön, sillä ainakin ulkoisesti on teoksesta löydettävissä samankaltaisia piirteitä. Analyysissä keskitytään ensin kuvaamaan Kinderland-sarjakuvan rakenne ja sille tyypilliset kerrontatekniikat. Ensin aloitetaan sarjakuvakertomuksen muotoon liittyvistä valinnoista, edetään analysoimaan teoksen tarinamaailmaa ja aikaperspektiiviä. Lopuksi analysoidaan lähilukutekniikalla teoksen yksi aukeama, joka on poikkeavuudessaan ...