SUOMALAISET YHDISTYKSET JA LUOT-TAMUS VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA. (Finnish)

Voluntary associations have frequently been thought of as "schools for democracy and civic action". They appear as central social mechanisms to be drawn on in efforts to enhance social capital, understood as trust in previously unknown individuals and societal institutions. It is therefore of vital interest to study whether voluntary associations actually function in this manner - in this case in Finland, where dramatic changes took place in the character and status of voluntary associations in the 1990s. A multitude of new kinds of associations emerged while the established politico-ideological associations were on the decline. The focus of the article is on how the members of these new kinds of associations regard previously unknown people and societal institutions as compared with the members of old-style political and ideological associations. The writer's findings indicate that the new associations produce generalised trust more effectively than old ones. In this sense social capital is not under any threat in Finland. The writer concludes with a discussion of whether the new associations, notwithstanding this, really can make Finnish economy and politics function better. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Vapaaehtoisten yhdistysten on ajateltu olevan "demokratian ja kansalaistoiminnan kouluja". Niitä pidetään keskeisinä sosiaalisina mekanismeina sosiaalisen pääoman kasvattamisessa, kun se ymmärretään luottamuksen vahvistamisena tunternattomiin ihmisiin ja yhteiskuimallisiin instituutioihin. Siksi on tärkeää tutkia, toimivatko yhdistykset tällä tavoin - erityisesti Suomessa, jossa yhdistyselämä on kokenut dramaattisia muutoksia 1990-luvulla. Suomeen on ilmaantunut paljon uudentyyppisiä yhdistyksiä samalla, kun vanhat poliittis-ideologiset yhdistykset ovat taantuneet. Keskeisin tutkimuskysymys artikkelissani on, miten näiden uudentyyppisten yhdistysten jäsenet suhtautuvat tuntemattomiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin verrattuna vanhojen poliittisten ja ideologisten yhdistysten jáseniin. Tutkimustulokseni osoittavat, että uudet yhdistykset tuottavat yleistettyä luottamusta tehokkaammin kuin vanhat.Tassä mielessá sosiaalinen paäoma ei ole uhattuna Suomessa. Saavatko uudet yhdistykset kuitenkaan suomalaista taloutta ja politiikkaa toimimaan paremmin? Päätän artikkelini tämän kysymyksen pohdintaan. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)