Maahanmuuttajien kotoutuminen 7 vuoden seurannan valossa. (Finnish)

This article presents results from the first longitudinal study with panel data on immigrant integration in Finland in 1997-2004. 457 immigrants from seven immigrant groups residing in the greater Helsinki area participated in the survey. Four areas of immigrant integration were investigated: socioeconomic integration, socio-cultural adaptation, psychological adaptation, and relationships between immigrants and majority population. The results support a view that among welleducated immigrants the integration process has advanced in a reasonably positive manner. Their employment status and Finnish language skills have improved, and the immigrants still strongly prefer integration as the way to adapt to the Finnish society. They also cherished their original culture by maintaining important family values and ethnic identities. However, despite these positive signs, the integration of immigrants appears to be a slow process: only after living in Finland for about ten years, individual differences in the level of psychological stress symptoms between immigrants had diminished, the immigrants considered their Finnish skills as satisfactory and their employment status had became moderately good. These results are discussed in the light of existing knowledge of immigrant integration in Finland and previous international studies on acculturation. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Tässä artikkelissa esitetään Suomen ensimmäisessä paneeliaineistolla toteutetussa pitkittäistutkimuksessa saatuja tuloksia maahanmuuttajien kotoutumisen ja sopeutumisen etenemisestä vuosina 1997-2004. Kyselytutkimukseen osallistui 457 maahanmuuttajaa seitsemästä eri pääkaupunkiseudulla asuvasta maahanmuuttajaryhmästä. Kotoutumista tarkasteltiin sosioekonomisen, sosiokulttuurisen ja henkisen sopeutumisen sekä maahanmuuttajien ja valtaväestön välisten suhteiden näkökulmista. Tulosten perusteella reilun vuosikymmenen ajan Suomessa asuneiden, melko korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumisprosessi näyttää myönteiseltä. Heidän työllisyystilanteensa ja suomen kielen taitonsa olivat parantuneet, ja maahanmuuttajat haluavat yhä vahvasti integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. He myös vaalivat omaa kulttuuriaan ylläpitämällä siihen kuuluvia tärkeitä perhearvoja ja etnistä identiteettiään. Kotoutumisen eteneminen näyttäytyi kuitenkin hitaana: vasta noin kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeen oli tapahtunut maahanmuuttajien välisten stressierojen lievää tasaantumista, suomen kielen taito oli monen maahanmuuttajan omasta mielestä kehittynyt melko hyvälle tasolle ja työllisyysmahdollisuudet olivat parantuneet kohtuullisiksi. Näitä tuloksia peilataan sekä aiempaan tietoon maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomessa että kansainvälisen akkulturaatiotutkimuksen tuloksiin. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Finnish Journal of Ethnicity & Migration is the property of Society for the Study of Ethnic Relations & International Migration (ETMU) and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)