PALKINTORAADIT PORTINVARTIJOINA: TIETOKIRJALLISUUSPALKINNOT KIRJALLISEN ARVON RAKENTAJANA. (Finnish)

The article examines the most important literary prize for scientific books in Finland, Tieto-Finlandia Prize, as a process where the value of literature is actively being produced by bringing some books into the limelight and leaving some others in obscurity. The prize juries and, in the last few years, the people who have made the final choice are in a key position in this process. The article begins by reflecting on the debates over literary prizes in different European countries and on the special characteristics of scientific literature in the middle ground between science and literature. The empirical part of the article deals with the working methods of the prize juries, their decisions and the ways in which the juries have justified their decisions. The data comes from the semi-structured interviews conducted with jury members and other experts and from different kinds of documentary data from 1989 to early 2004. The central finding of the research is that scientific literature is evaluated in terms of scientific merits rather than other criteria, such as accessibility or public interest. The biggest controversy in the history of the prize also concerned the scientific standard of one of the books on the shortlist. However, in recent years and in accordance with international trends the influence of the media seems to have increased. Another important conclusion concerns the strong nationalist emphasis of the books considered worthy of the Tieto-Finlandia Prize which is interpreted in light of our national history. Even the name of the prize can here work as a certain kind of burden. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Artikkelissa tarkastellaan Suomen tärkeintä tietokirjallisuuspalkintoa. Tieto-Finlandiaa, prosessina, jossa kirjallisuuden arvoa tuotetaan aktiivisesti nostamalla toisia teoksia julkisuuden valokeilaan ja jättämällä toisia varjoon. Palkintoraadit ja viime vuosina lopullisen valinnan tekijät ovat tässä prosessissa avainasemassa. Aluksi artikkelissa tarkastellaan kirjallisuuspalkintoja koskevia keskusteluja en Euroopan maissa ja pohditaan tietokirjallisuuden kentän erityislaatua tieteen ja kirjallisuuden kenttien välimaastossa. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan raatien työskentelytapoja ja ratkaisuja sekä raatien tapoja perustella ratkaisujaan. Aineistoina käytetäan raatien jäsenten ja muiden asiantuntijoiden puolistrukturoituja teemahaastatteluja sekä erilaisia dokumenttiaineistoja vuodesta 1989 alkuvuoteen 2004. Tutkimuksen keskeinen havainto on tieteen kentän vahva asema tietokirjallisuuden arvostusten määrittelijänä. Palkinnon historian suurin kiistakin Iiittyy kysymykseen ehdokaskirjan tieteellisestä tasosta. Kuitenkin aivan viime vuosina kansainvälisten trendien siivittämänä median vaikutusvalta näyttaä Iisääntyneen. Toinen tärkeä havainto koskee Tieto-Finlandian arvoisten kirjojen vahvaa kansallista painotusta, jota tulkitaan kansallisen historiamme erityislaatua vasten. Palkinnon nimikin voi toimia tässä eräänlaisena rasitteena. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Sosiologia is the property of Westermarck Society and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)