LAPSEN LÄHISUHDEVÄKIVALTAKOKEMUSTEN KERRONNALLINEN TOIMIJUUS INSTITUTIONAALISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA. (Finnish)

The article examines the state of the child's narrative agency in institutional interaction. The focus of the examination is on interviews between shelter employees and children (N=12), the purpose of which is to investigate the child's experiences of domestic violence. Creating a space for the child's narrative agency is important in shelter work, as it enables the child to be informed of their experiences and the employee of the shelter to hear about the child's experiences. The study connects to the field of research on children's experiences of violence and discusses experiences of violence. The interaction between the child and the shelter employee is analysed by means of discourse analysis. A strong state of a child's narrative agency was visible in speech related to rectification, justification, resistance and activity. On the other hand, a weak state of agency was highlighted through accepting speech. By identifying and promoting the status of children's narrative agency in an interactive situation, children's narration can be supported and their functional capacity strengthened. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Artikkelissa tarkastellaan lapsen kerronnallisen toimijuuden tilan ilmenemistä institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Tarkastelun kohteena ovat turvakodin työntekijöiden ja lasten väliset haastattelutilanteet (N=12), joiden tarkoituksena on selvittää lapsen kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Tilan luominen lapsen kerronnalliselle toimijuudelle on tärkeää turvakotityössä, koska sen avulla lapselle mahdollistuu kokemuksista kertominen ja turvakodin työntekijälle kokemusten kuuleminen. Tutkimus kiinnittyy lasten väkivaltakokemusten tutkimuksen kenttään ja kohdistuu lähisuhdeväkivaltakokemuksista kertomiseen. Lapsen ja turvakodin työntekijän vuorovaikutusta analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Lapsen vahva kerronnallisen toimijuuden tila ilmeni oikaisu-, perustelu-, vastustus- ja aktiivisuuspuheena. Lapsen heikon toimijuuden tila puolestaan tuli esille epävarmuuspuheena. Tunnistamalla ja edistämällä lasten kerronnallisen toimijuuden tilaa vuorovaikutustilanteessa, voidaan tukea lapsen lähisuhdeväkivaltakerrontaa sekä vahvistaa lapsen toimintakykyä. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Janus is the property of Sosiaalipoliittinen yhdistys and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)