Avautuva valtaeliitti. (Finnish)

Purpose of the study was to explore the extent to which the position of women has changed in the topmost decision-making of Finnish societal sectors in 1991-2021. the study epitomizes the changes that have taken place in terms of the openness of elite structure and the gender equality of opportunities. the study analysed, whether the 40 percent threshold was broken in terms of elite positions of women among the elites of politics, public administration, business, organisations, mass media, science, and culture; how Finland can be compared to other Nordic countries with respect to the representation of women among the elites, and the extent of which elite positions were accumulated for women and men. As regards the research method and data, the study was based on the positional approach: individuals belonging to the elites were defined on the basis of public documents as the holders of the top leadership positions of the most influential organizations in various sectors of society. the representation of women among Finnish power elite has grown steadily and tripled from 12 per cent to 35 per cent. In all Nordic countries, the share of women of elite positions was highest in political and cultural elites, but lowest in the business elite. the share of women in the Finnish business elite was lower than that in Iceland and Norway, and it has grown more slowly than in other Finnish elite groups. the accumulation of elite positions for the same persons has slightly decreased between 1991 and 2021 and is by far the most common among the elites of business and politics. Of the five people with the most accumulated elite positions, two are women, although the accumulation of elite positions for men is clearly more common than women. the increased representation of women in the Finnish elites, as well as the decrease in the accumulation of elite positions, indicate to a small extent the increasing openness of elites and the fragmentation of the elite structure. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Tutkimus kartoittaa, missä määrin naisten osuus Suomen eri yhteiskuntasektoreiden ylimpien päätöksentekoasemien haltijoista on muuttunut vuosina 1991–2021. Tutkimuksen kohteena ovat ne muutokset, joita on tapahtunut eliittirakenteen avoimuudessa ja sukupuolten mahdollisuuksien tasa-arvossa. Tutkimuksessa analysoitiin, ylittyykö 40 prosentin kynnys naisten osuudessa eliittiasemista politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen, joukkotiedotuksen, tieteen ja kulttuurin eliiteissä, miten Suomi eroaa naisten edustuksen suhteen eri eliiteissä muista Pohjoismaista sekä missä määrin eliittiasemia on Suomessa kasautunut naisille miehiin verrattuna. Metodisesti tutkimus perustuu institutionaalisten asemien lähestymistapaan: eliitteihin kuuluviksi on määritelty julkisen dokumenttiaineistojen pohjalta henkilöt, jotka toimivat ylimmissä päätöksentekoasemissa yhteiskunnan eri sektoreita edustavissa vaikutusvaltaisimmissa organisaatioissa. Naisten edustus kaikissa eliittiryhmissä yhteensä on kasvanut tasaisesti kolminkertaistuen 12 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1991–2021. Kaikissa Pohjoismaissa naisten osuus eliittiasemista on suurin politiikan ja kulttuurin eliiteissä, mutta pienin elinkeinoelämän eliitissä. Naisten osuus eliittiasemista elinkeinoelämän eliitissä on Suomessa kasvanut hitaammin kuin muissa eliittiryhmissä ja on matalampi kuin Islannissa ja Norjassa. Suomessa eliittiasemien kasautuminen samoille henkilöille on hieman vähentynyt 1990-luvun alun jälkeen ja on yleisintä politiikan ja elinkeinoelämän eliiteissä. Viidestä henkilöstä, joille on kasautunut eniten eliittiasemia, naisia on kaksi, ja eliittiasemia kasautuu selvästi enemmän miehille kuin naisille. Naisten edustuksen vahvistuminen eliiteissä ja eliittiasemien kasautumisen väheneminen viittaavat eliittien avoimuuden lisääntymiseen ja eliittirakenteen fragmentoitumiseen. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Politiikka is the property of Finnish Political Science Association and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)