Sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointi ja sitä edistävät tekijät -- poikkileikkaustutkimus Suomessa 2020. (Finnish)

Maintaining and promoting the well-being of social and health care educators is increasingly significant due to the growing challenges in work management and ageing of the workforce. The purpose of this study was to describe the occupational well-being and promoting factors of social and health care educators using a national cross-sectional study that was implemented in the autumn of 2020 during the early stages of the COVID-19 pandemic. Research data was collected using the questionnaire nationwide from social and health care educators (n=552). In the questionnaire, occupational well-being comprises four areas: 1) workers' resources and work, 2) working conditions, 3) professional competence, and 4) work community. The research data were analysed statistically. The social and health care educators assessed their occupational well-being to be at a higher level compared to that of their working community. Educators with at most five years of work experience had the most positive assessments of the occupational well-being in their work community. Educators aged 60 and over had the lowest perceptions of their occupational well-being. Remote work, the marital or cohabitation status of the educators and having underaged children were positively associated with the experienced occupational well-being. Based on the educators' assessments, professional competence was at the highest and workers' resources and work at the lowest level. The obtained knowledge can be utilised in the promotion of the occupational well-being of educators, human resources administration and health promotion professionals in social and health care organisations. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Sosiaali- ja terveysalan opettajilla työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen on entistä merkityksellisempää työnhallinnan haasteiden kasvaessa ja henkilöstön ikääntyessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan opettajien työhyvinvointia ja sitä edistäviä tekijöitä kansallisella poikkileikkaustutkimuksella, joka on toteutettu syksyllä 2020 COVID-19-pandemian alkuvaiheessa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella sosiaali- ja terveysalan opettajilta (n=552). Kyselyssä työhyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta: 1) työntekijän voimavarat ja työ, 2) työolot, 3) ammatillinen osaaminen ja 4) työyhteisö. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Sosiaali- ja terveysalan opettajat arvioivat oman työhyvinvointinsa korkeammalle tasolle kuin työyhteisönsä työhyvinvoinnin. Opettajat, joilla oli työkokemusta korkeintaan viisi vuotta, arvioivat työyhteisönsä työhyvinvoinnin korkeimmaksi verrattuna muihin ryhmiin. Matalimmaksi työhyvinvointinsa arvioivat 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat opettajat. Etätyöllä, opettajien aviotai avoliitolla ja alaikäisillä lapsilla perheessä oli myönteinen yhteys työhyvinvoinnin kokemukseen. Työhyvinvoinnin neljästä osa-alueesta korkeimmalle tasolle opettajat arvioivat ammatillisen osaamisen ja heikoimmaksi työntekijän voimavarat ja työ -osa-alueen. Saatua tietoa voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämiseksi sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden opettajille, henkilöstöhallinnolle ja terveyden edistämisen ammattilaisille. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)