Perhevalmennuksen hyödyllisyyttä arvioivan mittarin luotettavuus ja äitien arvio perhevalmennuksen hyödyllisyydestä. (Finnish)

The purpose of this study was to validate the instrument measuring the benefits of antenatal education and to describe the benefits of antenatal education assessed by mothers. The data were collected in 2017 in the regions of six counties in South and South-East Finland. Mothers who participated in antenatal education (n=168) were examined in this study. The data were analyzed with statistical methods. The instrument measuring the benefits of antenatal education indicated initial construct validity and reliability in this data. Antenatal education was assessed most commonly useful for preparing childbirth, breastfeeding, baby's basic care and parenthood. The perspective of social benefits and other services for families in antenatal education were assessed most commonly useless. Almost half of the mothers perceived that the fear of the childbirth didn't concern them. Mothers who had gone through fertilization treatments experienced antenatal education more useless from the perspective of support forms of society than others. The studied instrument can be used assessing the benefits of antenatal education in practical nursing care and in research. The results of the study can be used developing antenatal education meet the parents' needs. Especially addressing the topic of support forms of society should be improved and clarify why addressing the fear of childbirth in antenatal education is not perceived to concern participants. In addition, the needs of parents who have gone through fertilization treatments should be considered more carefully. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida perhevalmennuksen hyödyllisyyttä arvioiva mittari sekä kuvata perhevalmennuksen hyödyllisyyttä äitien arviomana. Aineisto kerättiin vuonna 2017 kuuden Etelä- ja Kaakkois-Suomessa sijaitsevan maakunnan alueella. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perhevalmennukseen osallistuneita äitejä (n=168). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Perhevalmennuksen hyödyllisyys -mittari osoitti pilottiaineistossa alustavaa rakennevaliditeettia ja reliabiliteettia. Perhevalmennus arvioitiin yleisimmin hyödylliseksi synnytykseen valmistautumisen, imetyksen, vauvan hoidon sekä vanhemmuuden käsittelyn näkökulmasta. Lapsiperheiden etuuksien ja palveluiden käsittelyä pidettiin yleisimmin hyödyttöminä. Lähes puolet äideistä ei kokenut synnytyspelon käsittelyn koskevan heitä. Hedelmöityshoidoilla raskaaksi tulleet kokivat perhevalmennuksen hyödyttömämmäksi yhteiskunnan tarjoamien tukimuotojen näkökulmasta kuin muut. Mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa perhevalmennuksen hyödyllisyyttä käytännön hoitotyössä sekä tutkimustyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä perhevalmennusta asiakaslähtöisemmäksi. Erityisesti yhteiskunnan tukimuotojen käsittelyä tulisi kehittää ja selvittää, miksi synnytyspelon käsittelyn ei koeta koskettavan osallistujia perhevalmennuksessa. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää hedelmöityshoidoilla raskaaksi tulleiden tarpeisiin perhevalmennusta kohtaan. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)